Granaattiomena

Jos lila on (ainakin meikeissä!) tämän hetken suosikkisävyni, niin suosikkihedelmän tittelin on hiljattain ominut granaattiomena! Nam! Koko talven olen puputtanut hurjat määrät sitrushedelmiä, noin kilon päivässä, mutta niitten kulta-aika alkaa olla takanapäin. Granaattiomenaan mulle tuli melkeinpä riippuvuus, harmi että ovat niin hemmetin kalliita! Toisaalta, on parempi olla koukussa hyvänmakuiseen hedelmään kuin esim. suonensisäisiin huumeisiin :D (Ja jopa Suomen hinnoilla toistaiseksi halvempaakin!)


Granaattiomena on minusta paitsi hyvänmakuinen, myös esteettisesti erittäin miellyttävä ja jopa, hmm, seksikäs hedelmä. Se on muinainen hedelmällisyyden symboli ja - erään teorian mukaan - juuri granaattiomena on se omena, jonka Eeva antoi Aatamille (eikä se tavisomena-omena). Paksu nahkamainen kuori pitää sisällään ( jos on käynyt hyvä tuuri ja olet onnistunut valitsemaan sopivan kypsän ja ei-pilaantuneen granaattiomenan!) kymmenistä jalokivennäköisistä pylpyröistä muodostuvan rakennelman.


Tämä punaisen sävy on minusta niin kaunis! Kuin rubiineja söisi :D Maku on pirteä, makeanhapan ja muistuttaa hieman karpaloa.
Innostuin sävystä niin paljon että lakkasin kynnetkin syvänpunaisella lakalla: