Kisojen palkintosaalista, MUFE huulipuna & rajauskynä

Maskeeraus- ja bodypainting-kisat ja palkintosijoille pääsyni aiheuttivat mm sen, että olohuoneen lattia näytti hetken aikaa tältä :) Sain valtavan määrän ihania palkintoja, pääasiassa kosmetiikkaa ja meikkisiveltimiä, kynsienhoitutuotteita, lakkoja yms. Joukossa oli myös kaksi Nick & Brian Wolfen signeerattua kasvomaalauskirjaa! Hurja määrä kaikenlaisia mielenkiintoisia tuotteita joita en ole ehtinyt vielä kaikkia edes avata!

Pikkuhiljaa tutustelen lahjameikkeihin ja -siveltimiin. Sattui niin ihanasti, että joukossa oli vain yksi ennestään mulle tuttu meikkituote - Bare Mineralsin Mineral Veil-mineraalipuuteri, kaikki muut ovat uusia tuttavuuksia. Ja minusta on niin kivaa tutustua uusiin tyyppeihin :D

Tänään testailin Make up For Ever-sarjan huultenrajauskynää N°22



Kuvasta ei valitettavasti huomaa kuinka pitkä tämä kynä on! Se on noin kolmanneksen pitempi kuin meikkikynät yleensä. Muuten pakkaus on hyvin tavanomainen - puinen kynä läpinäkyvällä muovikorkilla varustettuna. Sävyllä ei ole nimeä, ainoastaan numero (tylsää, yleensä muistan meikkien nimet mutten numeroita).



Koostumus on alkuun kovan tuntuinen mutta kun kynää hetken lämmittää esim. piirtämällä pienen viivan kämmenselkään, väriä irtoaa kynästä helposti ja vaivattomasti. Tämä on kuitenkin selvästi kovempi kuin esim. The Body Shopin huultenrajauskynät.

Sävy on neutraali ruskeahko. Minun iholla tämä on selvästi ruskea mutta veikkaisin että ihosävyltään tummemmalle tämä olisi oivallinen nudesävy:



Ja huulilla:



Lämmin punertava ruskea ilman kimalluksia tai helmiäistä.
Kokeilin sen pariksi MUFE:n huulipunaa, se löytyi palkintokasseista, kuten rajauskynäkin.
Huulipuna nro 209:


Tälläkään tuotteella ei ole nimeä, numerokoodi vain :(

Tässäkin pelkistetty, käytännöllinen pakkaus ilman turhia krumeluureja. Tykkään siitä, että läpinäkyvästä pakkauksen osasta näkyy huulipunan sävy - helpottaa esim. kun sitä oikeaa huulipunasävyä kiireessä kaivaa meikkipussista kaikkien muiden meikkien seasta.

Sävy on matta, ruskeaan taittuva nuderoosa:



Ei kuitenkaan niin ruskea kuin se rajauskynä:


Vasemmalla MUFE:n huulipuna 209, oikealla rajauskynä 22.

Huulilla tämä on hyvin pigmenttinen ja jotenkin hyvin, noh, huulipunamainen. Tarkoitan että sekä tuoksu että koostumus ovat aika perinteisiä verrattuna kiiltopuna-tyyppisiin tuotteisiin joita olen pääasiallisesti käyttänyt huulimeikissä. Huulille jää hieman raskas ja vahamainen kerros, samanlaista tunnetta mulle ei tule lempparieni Chanelin tai YSL-huulipunien kanssa. Levittyvyys on hyvä (en viitsinyt vaivautua huulipunasiveltimen kanssa vaan levitin suoraan puikosta).



Tykkään tämän huulipunan hillitystä sävystä, se on hyvä pari räväkämmän silmämeikin kaveriksi. Painelin kevyesti huulia kasvopaperilla ja se auttoi poistamaan turhan vahamaisuuden. Huulille jäi kuitenkin ihan tarpeeksi pigmenttia:



Uskoisin että tulen käyttämään tätä huulipunaa juuri näin, kevyesti paperiin paineltuna stain-tyyppisenä ohuena kerroksena joko sellaisenaan tai esim. huulikiillon kanssa. Runsaspigmenttisenä se pysyy huulilla pitkään. Olisin kaivannut talveksi kosteuttavampaa koostumusta ja SPF olisi hyvä lisäominaisuus kans. Mutta se on mukavan sävyinen hyvin pysyvä ihan ok perushuulipuna.

Vanhennusta ja karvoja

Jokainen uusi koulupäiväni on kuin jännä seikkailuleikki! Eilen oli aika haasteellinen harjoitus: piti tehdä vanhentava maskeeraus miehestä naiseksi ja käyttää siinä itsetehtyjä irtoviiksiä!

Irtoviiksien tekeminen oli aika hauska homma, siihen meni pari päivää aikaa mutta uskoisin että kun harjoitusta tulee lisää niin osaisin tehdä ne muutamassa tunnissa. Nehän tehdään mittatilaustyönä näyttelijän/mallin kasvoihin istuviksi ja solmitaan karva karvalta käsin aidoista hiuksista. Sopivaa puuhaa esim. sohvallalöhöilyyn siis :D Viikset myös käsitellään kihartamalla ja muotoilemalla haluttuun malliin.

Luokkakaveristani, kauniista nuoresta naisesta tuli lopulta "Viljami Urpolainen, talonmies":



Viljami on hieman viinaanmenevää sorttia :D Koulun peruukki on vain heitetty nopeasti päähän kuvaa varten. Valkoiset piirretyt kulmakarvat eivät toimisi teatterilavalla mutta kuvassa toimii kuitenkin.



Huomenna on tulossa keikka, pääsen tekemään juhlakampauksia ja -meikkejä 30-luvun tyyliin, jee!

Maskeerauskisat 2011, oppilassarja - pronssia

Bodypainting-kisasta olen jo raportoinut tänne. Seuraavana aamuna, sunnuntaina, oli vuorossa Maskeerauskisa, johon ilmoittauduin oppilassarjaan. Tämä oli ensimmäinen maskeerauskisa, johon osallistuin, en ole aikaisemmin edes käynyt katsomassa vastaavia kilpailuja :D Teemana siinä oli "burleski".

Jos jotakin olen tästä sunnuntaikisasta kantapään kautta oppinut, niin sen että maskeerauskisoihin pitää suhtautua kuin mihin tahansa (urheilu)kilpailuihin eli oman fyysisen kunnon pitää olla tip-top! Nimittäin itse olin ihan rättiväsynyt ja harmikseni se näkyi lopputuloksessa :( Olen saanut tekemästäni maskeerauksesta paljon tosi positiivista palautetta (mm. kannustavalta opettajaltani, luokkalaisilta, kavereilta, kilpakisaajalta ja ihan ventovierailtakin ihmisiltä) mutta itse tiesin, ettei se ihan putkeen mennyt. Fyysinen väsymys viikonlopun muuttokamojen pakkaamisen ja roudaamisen sekä edellispäivän 4 tunnin bodypainting-urakan jälkeen oli sitä luokkaa että työkäsi oli tosi kipeä ja tärisi ikävästi, mikä taas hidasti työskentelyä (kisa-aikaa oli tasan tunti) ja vaikeutti rajausten yms pipertämisen tarkkaa vetämistä.

No mutta turha sitä on enää surra. Koen että mulla oli kuitenkin hyvä suunnitelma, kiva ja hieman muista poikkeava idea kisamaskeeraukseen ja erityisesti täytyy korostaa, että mallini oli aivan huippu! Maskeeraukseni ylsi kärkeen, sain siitä kolmannen sijan :) Ja olosuhteet huomioon ottaen olen ihan tyytyväinen.

Kisaa varten kehitin hahmon, jonka roolia mallini upeasti veti. Saanko esitellä, ranskalainen burleskitaiteilija Lily de Paris:



Halusin hahmolleni dekadentin eleganssin auran, jotakin tyylikästä mutta samalla viettelevää. Stailasin Lilyn 20-luvun tyyliin ja hän poikkesikin muista, lähinnä verkkosukkiin ja höyheniin puetuista burleskimalleista :) Ja Kuokkasen peruukkiliikkeestä vuokraamani upea aitohiusperuukki kruunasi lookin!



Itse meikissä lähdin ajatuksesta, etä burleski on eräänlaista leikkiä, performanssi. Ja että se tapahtuu jossakin lavalla, vaikkapa jossakin hämärässä yökerhossa. Joten maskeeraukseni on ehdottomasti lavaa varten tarkoitettu, ei mikään "perusbilemeikki". Mm mallin omat kulmakarvat on peitetty erikoisvahalla ja uudet piirretty otsan puoliväliin (suunnilleen omien kulmien paikkeilla on luomivarjostukset joten silmä näyttää hurjan isolta). Valtavat irtoripset auttaa luomaan iluusiota isoista silmistä. Teatraaliseen lookkiin suunnittelin myös sydämenmalliset poskipunat ja pikkuisen sydämenmallisen suun.

Lopuksi haluaisin kiittää hurmaavaa malliani Maijaa vielä kerran hienosta suorituksesta! Olit upea!

Bodypaintingin SM-kisan hopeaa!

Mulla oli hyvin, hyvin erilainen viikonloppu. Osallistuin nimittäin viime viikonlopun kauneusmessujen aikana pidettyyn Bodypaintingin SM-kisaan jonka järjesti Suomen maskeeraajat ry. Tuomareina olivat mm. Nick ja Brian Wolfe, kansainvälisesti huippumenestyneet ja -suositut bodypainting- ja kasvomaalausgurut. Ja sijoituin toiseksi!!!

Ihan uskomatonta! Haaveilin osallistumisesta siitä asti kun tutustuin tähän bodypaintig-juttuun opettajani, maskeeraaja Riina Laineen pitämillä koulutunneilla. Minulla ei kuitenkaan ollut mallia... kuitenkin loppumetreillä siskoni varmistui malliksi kisaa varten ja ehdin juuri ja juuri hakea osallistumispaikkaa viimeisenä hakupäivänä.

Kisapäivä oli samalla myös minun iso muuttopäivä. Edellisenä yönä vuorotellen pakkasin vartalomaalaussuteja ja -sieniä kassiin ja kirjoja ja valokuva-albumeja muuttolaatikkoihin... Se oli ihan hullua! Kun yhdeltä yöllä vielä valmistelin mallin asusteita aamun kisaa varten, kieltämättä mietin, että onko koko hommassa mitään järkeä! Messuksekuksessa sudin hikipäissäni, kisa-aikaa oli 4 tuntia klo 11-15. Samalla toisella puolella kaupunkia huonekaluni siirtyivät pikkuhiljaa uuteen osoitteeseen. En kyllä ehtinyt pahemmin miettiä, montako peiliä menee rikki kun en ole paikalla valvomassa tilannetta :D

Tein kisäpäivänä ensimmäisen kokovartalomaalaukseni ikinä. (En ehtinyt kertaakaan harjoitella koko työtä alusta loppuun ja työsuunnitelma vaihtui viimeisen kerran puoli vuorokautta ennen kisan alkua.) Siksi tuntuikin ihan uskomattomalta että kisan aikana ei pahemmin jännittänyt tai pelottanut, oli vain tosi hyvä fiilis ja hyvä meno päällä. Tuntui että juuri tämä on se mun juttu! Sekin auttoi paljon, että ihana mallini oli täysillä mukana menossa, kannusti ja tsemppasi, vaikka olikin jäätyä hengiltä vietettyään n. 7 tuntia (itse kisa 4h + tuomariston päätöstä odoteltiin 2h + jälkihässäkät n.1h) kylmässä messuhallissa lähes alasti.

Tässä kuvia mun työstä, olen itse siitä valtavan ylpeä!
Edestä:



Ja selkäpuolelta:



Ja lisää:



Kisassa olisi saanut käyttää iholle liimattavia, esim. lateksista valmistettuja irto-osia ja työssä olisi voinut käyttää sabluunoja, air spray-tekniikkaa - mitä vaan, kunhan maalattu pinta on väh. 2/3 osa mallin kropasta. Minun työ on maalattu kokonaan kirjaimellisesti vasemmalla kädellä (vasuri kun olen). "Napakalasta" tuli monen kaverini suosikki ja se löysi tiensä myös erääseen blogiin jota aina välillä luen! ( http://heidimakeup.com/blogi/archives/3683 ) Se tuntui tosi kannustavalta! :)



Aiheeltaan iloisempaa selkäpuolta oli erityisen kiva ja helppo tehdä ja se syntyikin alle tunnissa :)




Oma suosikkikohtani on ärhäkkä kala joka jahtaa vauhdikkaasti saaliikseen oransseja pikkukaloja korallien keskellä :)

The wonderful Wolfe brothers

Tällä viikolla meillä oli koulussa loistava mahdollisuus tutustua livenä alan guruihin, nimittäin kasvomaalaus- ja bodypainting-tähdet, veljekset Brian ja Nick Wolfe pitivät luentoa ja tekivät ohessa monta demoa meidän luokalle!

Typit olivat todella karismaattisia ja hurmaavia ja valokuvakansiot heidän töistään uskomattoman upeita. Hienointa oli seurata kuinka muutamalla siveltimen- tai sienenvedolla luokkakaverin kasvoille syntyy mitä hienoimpia kasvomaalauksia. Siis se näytti niin helpolta ja lennokkaalta! Mutta yritä siinä tehdä itse perässä :D Huomaa kyllä, että äijillä on vuosien kokemus sekä esiintymisestä että kasvo-/vartalomaalaamisesta!

Tässäpä muutama kuva:



Onnellinen luokkakaveri :)
Itse olin eka vapaaehtoinen kun veljekset pyysivät jonkun malliksi ja sain aika siistin lohikäärmeen:





Yhdelle meistä tuli pääkallo:



Toiselle astetta makaaberimpi pääkallo!







Ja lisää:



Ja vielä:





Lisäksi saimme uutta näkökulmaa ja vinkkejä lähestyvään bodypainting-kisaan. Suomen mestaruudesta kisataan tulevana lauantaina, 22.lokakuuta, Messukeskuksessa Kauneusmessujen yhteydessä! Itsekin olen siellä hikoilemassa, ehdin tyylikkäästi ilmoittautua mukaan kisaan viimeisenä mahdollisena päivänä :D Nämä ovat mun ekat kisat (itse asiassa taitaa olla ekat kisat missään lajissa mihin olisin itseni tunkenut!) ja olen tosi utelias näkemään ja kokemaan, millaista siellä on. Tervetuloa messuille!

Opiskelu vanhentaa :D

Koulussa oli eka kertaa vanhennusmaskin tekoa. Tehtiin esim. teatteriesitykseen soveltuvaa vanhentavaa maskeerausta ja harjoitusmielessä sai käyttää vain mustaa ja valkoista puuterimaista väriä. Tämännäköinen "mummo" tuli parikymppisestä luokkakaveristani:



Ja ilman peruukkia:

Toki valkoinen & musta on aika raju yhdistelmä, tulos olisi luonnollisempi ja pehmeämpi vähemmän jyrkkiä sävyjä käyttämällä. Nyt oli kuitenkin kyse harjoituksesta.

Viva la Divan kulmaväri

Aina välillä kauneusblogien seuraamisesta on konkreettista hyötyä. Nytkin bongasin Karkkipäivä-blogista mainion tuotteen niin edulliseen hintaan, että kyseessä on todellinen löytö!


Vähän pohjustusta: Kicks-ketjun liikkeisiin on rantautunut ruotsalainen halpismeikkisarja Viva la Diva. Sarjasta löytyy vaikka mitä ihanaa värikästä hyvin edulliseen hintaan. Ja kuten Karkkipäivä-blogissa mainittiin, heidän puuterimaisten kulmavärien trio-pakkaus muistuttaa todella paljon hyvin suosittua (ja huomattavasti kalliimpaa) Make Up Storen Tri Brow-puuterimaista kulmakarvapalettia.

Käsi ylös, kellä on MUSin kulmaväritrio? Näyttääkö tämä pakkaus teistä tutulta?



Entä sävyt?



^ Kuvassa Viva la Diva-sarjan kulmaväritrio Dark.

Itsellänihän ei MUSin kulttimaineessa olevaa kulmaväritrioa ei ole. Olen tottunut käyttämään kulmakynää (suosikkini on Lumenen nro 2) ja lisäksi jotenkin ajattelin, että on turhaa maksaa 20€ kolmesta sävystä, kun käytän niistä - jos käytän - kuitenkin vain yhtä: tummuudeltaan keskimmäistä harmaanruskeaa. Mutta nyt kun olen meikannut/maskeerannut viime aikoina erilaisia ja erisävyisiä nassuja niin useamman kulmavärin paletille on hyvinkin käyttöä! Ja tämä Viva la Divan versio maksaa alle kympin!



Kuten oletinkin, VLD:n harmaanruskea on mulle oikein sopiva sävy kulmiin. Mutta nämä mattaiset sävyt toimii mainiosti myös luomiväreinä. Vaaleinta levitin koko yläluomelle, keskitummaa on kulmissa ja alaluomella ja tummimmalla sävyllä rajasin kevyesti yläluomen (kuivalla siveltimellä). Koostumus on oikein hyvä, ei karissut eikä murustellut, sävyt myös pysyi hyvin luomilla kerääntymättä luomivakoon. "Hyvin" tarkoittaa tässä tapauksessa että ne pysyi yli 9 tuntia (sitten pesin meikit pois eli voi olla että olisivat pysyneet pitempäänkin) rasvoittuvilla luomillani ilman erillistä luomenpohjustusainetta paakkuuntumatta. Jos esim. kiireen takia ei halua ihmeemmin kikkailla, pelkästään tällä paletilla voi tehdä periaatteessa ihan kelvollisen silmämeikin. Tai sitten tietenkin voi yhdistellä näitä mattasävyjä muihin meikkeihin. (Lisäksi vaalein sävy toimii mulla pehmeänä varjostusvärinä, vaikken niitä arkena kuitenkaan ikinä viitsi itselleni väsätä :D ) Hyvin monikäyttöinen kiva tuote!

Räps-räps!

En halua loukata ketään tällä postauksellani, kyse on vain mun omasta mielipiteestä ja mielipiteitähän on kuin pyllyreikiä - jokaisella omansa. Ja se on ihan oikein :)

Oon varmaan tosi tylsä ja konservatiivinen, mutta en oikein ymmärrä "lisäosia" kauneuden nimissä. Tarkoitan nyt lähinnä feikkikynsiä, hiuslisäkkeitä, värillisiä piilareita ja tätä viimeisintä villitystä, ripsipidennyksiä. Siis nämä kaikki jutut toimii vain, jos ne on tehty erittäin hyvin - silloinhan ei oikeastaan edes erota, että ne ei oo omat luomut. Mutta niin usein näkee ihan järkyttäviä lapiokynsiä, hamppuisia hiuspidennyksiä/-tuuhennuksia ja ne ripset... Tosi usein nämä omiin ripsiin kiinni liimattavat ripsipidennykset näyttää, noh, siltä että ripsiin on liimattu jotkut karvaiset hämähäkit. Silloin vaikutelma ei ole enää että "ah, olen nätti ja silmäni säihkyvät" vaan "ostin ripsipidennykset ja ne näkyy kilometrin päähän". Siis WTF?!

Siispä olin hieman huolissani kun rakas äitini kertoi puhelimessa (asumme eri paikkakunnilla) ottaneensa ripsipidennykset. Mielessäni kuvittelin jo drag queen-tyyliset viritelmät jotka painaa luomet puoliumpeen :D Onneksi totuus olikin sitten ihan muuta:



Näissä kuvissa äidilläni on meikkinä vain valokynä + kulmakynä. Paljailla kasvoilla ripset erottuvat tietenkin paljon voimakkaammin, äidin normaalin ehostuksen kanssa lopputulos on minun silmään hyvin raikas ja tasapainoinen.

Äiti kertoi että nämä ripset olivat lyhintä mallia, mitä tekijällä oli valikoimissaan. Kuulemma tekijä itse olisi halunnut tehdä ripsistä pidemmät ja halusi hässäkästä näyttävän.
Mutta tarviiko vaaleaihoinen ja -tukkainen, hillitysti pukeutuva ja meikkaava aikuinen nainen arkielämänsä helpottamiseksi valtavia show-ripsiä? Ehkä joskus less on oikeastikin more?



Nämäkin suhteellisen hillityt pidennykset vaikuttavat todella paljon äidin ulkonäköön. Hänen omat ripset ovat vaaleat ja hennot ja joka-aamuinen ripsien taivutus ja ripsivärin kanssa kikkailut syövät arvokasta aikaa.
Mun täytyy myöntää että äidin kiireisen elämäntyylin huomioon ottaen tämä ripsipidennys ei ole yhtään hassumpi vaihtoehto. Silmät korostuvat kauniisti ja meikkausrutiini helpottuu - arkena hän käyttää vain valokynää, voidemaista poskipunaa, vaaleaa aurinkopuuteria, puuterimaista kulmaväriä ja heleänsävyisiä huulipunia ja -kiiltoja.



Tykkään näistä ripsistä :) Olen iloinen, että äiti osasi pitää puolensa ja valita itselleen sopivan ja ulkonäköään pukevan kaunistautumismuodon.