Ihana kamala lakka

Pum! Putum! Rakkautta ensisilmäyksellä. Näin tämän lakan kaupan hyllyllä ja hetkeä myöhemmin myyjä pakkasi sen mulle kassalla muovipussiin. Tämä tapahtui joulukuun puolivälissä ja siitä lähtien olemme lähes erottamattomat. Essien lakka Where's My Chauffeur? on mun tämän talven heikkous.

Nii-in, talven! Turkoosin ja vaaleansinisen sävyt monet mieltää kesään sopiviksi, mutta minusta tämä Essien talvikokoelmaan kuuluva lakka on aivan täydellinen juuri nyt.

Essien talvisävyt 2012/2013

Tämä lakkasävy on hyvin kaunis vaalealla talvi-iholla. Väri on turkoosi, mutta ei superkirkas, kuin pisaralla harmaata pehmennetty. Ihana, ei-yksinkertainen, ei tavanomainen.

Essie Where's My Chauffeur?

Täydellinen lakkasävy tämän pimeän vuodenajan piristämiseksi.

Kirkkaassa päivävalossa näyttää melkein taivaansineltä, varjossa ja sähkövalossa vihertävät, hieman sameat vivahteet ovat selkeämmin näkyvissä.

WMC sähkövalossa

Sävyn suhteen olen taivaassa - kaunis ja ihana. Mutta tällä lakalla on runsaasti huonoja puolia, joita en sietäisi jos se olisi sävyltään vähänkin erilainen. Ensinnäkin, Essie-kulta, mitä helvettiä:

Kuvasta näkyy paitsi siveltimen valmistusvirhe, myös lakan sävy sähkövalossa

Siveltimessä on törkeä vika: harjasten muodostama silmukka jota en heti huomannut ja jonka ansiosta sössin täysin mun ekan lakkauksen tällä lakalla.

Sitten tajusin kääntää litteän lakkasiveltimen niin, että vain "normaali" puoli on kosketuksissa kynnen kanssa ja levittää lakan. Tuolla tavalla lakkaus sujuu, mutta ärsyttää silti tavattomasti. Laadukkaaksi itseään mainostavalta lakkabrändiltä en odottanut sellaista!

Eka värikerros on silkkaa painajaista. Lakan koostumus on paksuhkoa ja levittyvyys ongelmallista. Eka kerros levittyy poikkeuksetta raidallisesti, epätasaisesti ja rumasti. Onneksi toinen kerros tasoittaa tilanteen sellaiseksi, että sen kanssa voi elää (ja ottaa kuvia blogia varten). Kolme kerrosta on jo ei-kuivu-ikinä paksua velliä, pikakuivattavista päällyslakoista (Mavadry, Seche Vite) huolimatta. Grr!

Essie Tart Deco

Samanlainen paskiainen levittyvyydeltään on muuten Essien Tart Deco jonka sävyä rakastan mutta koostumusta vihaan. Ovatko kaikki pastelliset Essiet yhtä hankalia?

Kaikesta tästä huolimatta olen täysin koukussa tähän sävyyn. En enää halua lakata muilla sävyillä, vaikka itse lakkausprosessi on joka kerta koettelemus. Tämä on hulluutta!

Mikä auttaa ressiin?

Mä en oo ehkä maailman suurin laittautuja (siihen aivan liian laiska!) mutta oon kuitenkin tarkka yksityiskohdista ulkonäössäni. Esim. voin olla föönaamatta hiuksia, voin olla sheivaamatta säärikarvoja (mutta vain jos kukaan ei niitä näe!), voin olla melkein ilman meikkiä julkisilla paikoilla (peittaria ja poskipunaa laitan vaikka mikä olisi). Mut mua ahdistaa, jos tukka on likainen, jos kynsien lakkaus on kulunut tai meikki/hajuvesi ei sovi fiilikseen. Mun koti voi olla kuin pommin jäljiltä, voin syödä kuukauden ajan lähinnä vain suklaata ja voileipiä (koska ei ehdi kauppaan/kokkailla) mutta haluaisin silti näyttää suht. huolitellulta, vaikka sitten viimeisillä voimillani. Hassua :)

Kynsistä tingin viimeisenä. Karu totuus kuitenkin on, että kaiken kiireen keskellä huolelliseen manikyyriin (kynsinauhojen siistiminen, tarkka kynsien viilaus ja muotoilu, aluslakka, 2 kerrosta värilakka, päällyslakka, käsivoide) ei aina yksinkertaisesti ole aikaa, voimia, energiaa. Siitä huomaa, että olen ihan lopussa, jos en ole jaksanut lakata kynsiäni! Ja nyt kun kaikki koulun loppukokeiden stressit tuntuu kaatuvan niskaan, olin peräti 3 päivää ilman lakkaa. Ja että mua ahdisti!

Sattumoisin koulutunnit oli eilen peruttu opettajan sairastumisen takia. Muutama tunti "ylimääräistä" aikaa vain itselleni, mitä luksusta! Nyt tämä tyttö laittaa itsensä vihdoin kuosiin!

Ostin itselleni palkinnoksi rankasta keväästä kauan himoitsemani luomiväripaletin (Estee Lauder Film Noire).

Leikkautin pois puolet hiuksistani (kiitos Nea!).

Ja hommasin uuden Essien kynsilakan: nro 74 Tart Deco. Illalla sitten hoidin tassuni kuntoon.

Tart Deco on sävyltään juuri tätä hetkeä: lelumainen, kevytmielinen, kirkas ja hempeä. Ihana nätti creme!

Valitettavasti lakan koostumus ei ihan vastannut odotuksiani. AikaisemmatEssie-lakkani olivat kaikki moitteettomia(ainakin uusina) mutta tämä tuntui heti kättelyssä hiukan liian paksulta. Levitin 2 kerrosta ja pinta jäi paikoitellen hieman epätasaiseksi, lakkakerroksissa oli myös ilmakuplia. Pääsin niistä eroon kun painelin vielä hieman kosteaa lakkapintaa varovasti sormenpäälläja levitin sitten päälle Mavadry-pikakuivattavan päällyslakan. Päällyslakka pelastaa aina tilanteen :)

Sävy on kuitenkin sen verran suloinen, että olen valmis antamaan anteeksi paksuhkon koostumuksen.

Tämän postauksen kuvat on otettu luonnonvalossa. Lakan sävy vaihtelee neonpersikasta lähes koralliin. Sähkövalossa lakka näyttää melkein oranssilta.  

Ja nyt kun kynnet on huollettu, olokin on paljon parempi, oikeesti! Joka kerta kun vilkaisen kynsiäni, unohdan hetkeksi stressata tulevia kokeita. Vai näyttääkö nämä kynnet siltä, että niitten omistajalla on kauheasti huolia ja murheita? :D

Lilacism

Kevään suosikkisävyni lila tervehti minua Essien ständillä:



Numero 37, Lilacism - sävy kuuluu perusvalikoimaan. Itse asiassa Essien kevätkokoelmassa on melkein samanlainen vaalea lila sävy mutta mikroshimmerilla. Pohdin pitkään, kumman ottaisin, mutta valitsin lopulta cremesävyn ilman hohdetta.



Minusta tämä on täydellinen kevätlakka - herkkä, kaunis, akvarellimäinen sävy. Jo eka kerros antaa peittävän tuloksen, 2 kerrosta tekee lakkauksesta täysin tasaisen ja siistin.



Lisäksi minusta se sopii hyvin minun ihonsävyyn.



Lakan laatu on huippuluokkaa: levittyvyys, sivellin - kaikki toimii. (Tässä lakassa on leveämpi "L'Oreal"-sivellin.) Lakka pysyi kynsilläni moitteettomana tiistaista maanantaihin asti! Viimeisenä päivänä etusormen kynnen lakkauksen reunasta lohkesi pieni palanen, muuten lakka oli edelleen ihan hyvässä kunnossa. Aika hieno suoritus lakalta minun mielestä, ottaen huomioon sen miten paljon teen käsilläni kaikkea ja mm. pesen käsin siveltimiä joka päivä n. puoli tuntia ilman suojahanskoja!

Jo riittää hempeily!

Hempukka-vaaleanpunaisia kynsiä jaksoin katsella yllättävän pitkään, jopa viikon! Ja tykkään tästä sävystä varpaankynsissä, nytkin ne vinkkaa mulle sandaaleista vaaleaan pinkkiin koristautuneina. Mutta kädet ovat koko ajan esillä ja varmaan siksikin sormenkynsissä olevaan kynsilakkaan kyllästyy nopeammin. Hempeilyn jälkeen kaipasin jotakin ihan muuta:


Virkistävää vaihtelua tarjosi tässä tapauksessa Essien lakka nro 624, Over The Top:


Tämä lakka on hyvin kaunis, melkein-musta-mutta-ei-ihan. Tämä musta/hyvinhyvintumma harmaa lakka hohtaa hopeametallihohdetta ja siinä on myös ihan mikroskooppisenpientä metallinväristä glitterihiukkasta. Levittyy tasaisesti ja kauniisti. Lakka on aika ohutta koostumukseltaan, ekan kerroksen jälkeen lakkaus näyttää kamalalta, raidalliselta ja rumalta. Kuitenkin kahdella kerroksella tulos on jo oikein mukava. Kolmella kerroksella kynnellä on tasainen, syvä ja hohtava väri. Nyt tyydyin kuitenkin kahteen värikerrokseen. Kaksi kerrosta kuivui hyvin nopeasti, olin jo tapani mukaan levittämässä päälle Mavadry-pikakuivattajaa kun totesin, ettei sille ole tarvetta!

Tältä näyttää sähkövalossa, ilman mitään päällyslakkaa:


Tämä sävy tuo mulle mieleen automaalin :) Ja vaikka se onkin sellainen gootahtavanmusta, on se minusta lopulta hyvinkin "neutraali" lakkasävy - onhan musta vaatteissa ja asusteissa ihan lyömätön perusväri.