perjantai 13. elokuuta 2010

Red, not dead

Blogin pitäminen jäi sivuun turhan pitkäksi aikaa. Yritän skarpata, katsotaan, onnistuuko. Kiireet, kesä, blah-blah, kyllähän tekosyitä aina riittää :) Oikeastaan koko elämäni heitti totaalisesti häränpyllyä viime kuukausien aikana ja kaikki aikani ja energiani suuntautui siihen, että pysyn kyydissä, opin uutta ja mahdollisuuksien mukaan nautin muuttuneesta tilanteesta.

Tukan väri muuttui kans, tämän upean kesän vietin punapäänä:



En ole koskaan aikaisemmin kokeillut ihan niin punaista hiusväriä. Rakastuin täysin tähän sävyyn! Ihan omin pikku kätösin värjätty L'orealin kultakuparisävyisellä kestovärillä, 8.34 Florence ja sitten lisätuunattu KC professional-sarjan sävytetyllä hoitonaamiolla, sävynä Mandarin. Tämä väriä ylläpitävä naamio osoittautuikin suorastaan korvaamattomaksi koska huomasin varsin pian, ettei punainen väri kauaa tukassani pysy ilman aputuotteita.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Irto-osia

Rakastan intohimoisesti irtoripsiä! Tuntuu, ettei mikään muu meikkikikka saa niin suurta wow-efektiä aikaiseksi :D
Mitään kalliita, kuten Shu Uemuran mielettömän upeita soopelin- ja ketunkarvaisia tai swarovski-kristallein koristeltuja ripsiä en ole kuitenkaan vielä sortunut ostamaan, ihan perusseppälää ja grimasia olen käyttänyt. Välillä innostun ostamaan erillisiä pikkuripsitupsuja, useimmiten ostan Seppälän Body Talk-sarjan perusirtsikat, joista sitten leikkelen sopivia pätkiä.
Ennen tykkäsin enemmän sellaisista suht. luonnollisen näköisistä irtoripsistä, nyt taas tuntuu, että saa olla hyvinki näyttävät, mieluummin överit "Lady Gagat" kuin liian pliisut :D

Viime viikolla ostin (Seppälästä, taas jälleen kerran) alle 7€:lla aivan upeat, erittäin tuuheat ja näyttävät, hyvin teatraaliset ripset, joissa on päällä pikkuisia glitterihippusia, ihan kuin ripsissä olisi harvakseltaan kimallepuuteria:


parempaa kuvaa näistä kaunokaisista mulla ei tähän hätään ole, mutta merkki on ModelsOwn. Pakkauksessa tulee mukana erittäin pätevän tuntuinen liima (näin raskaisiin ripsiin pitää liiman olla kunnollinen, että jaksaa pitää!) jolla räpsyttimet tarttui hyvin kiinni ja pysyi koko illan ja yön. Liima on aluksi valkoista, muuttaa kuivumisen myötä väriään vaaleansinisen kautta syväksi indigonsiniseksi ja lopulta mustaksi, kerrassaan upea metamorfoosi! Näitä ripsiä olen käyttänyt jo 3 kertaa ja edelleen ovat siinä kunnossa, että voi käyttää jatkossakin, eivät todellakaan ole mitään kertakäyttökamaa!

Useimmiten irtoripsiä joutuu hiukan muokkaamaan oman silmän mukaan, näistä ModelsOwnin ripsistä leikkasin n. 5mm pois ripsinauhasta, se oli hiukan liian pitkä.


Säilytin irtileikatut tupsut, niitä voi mainiosti käyttää yhdistämällä muihin irtoripsiin, kuten näissä kuvissa.


Raskaat, tuuheat tupsut liimasin ulkokulmiin, päälle koko yläluomen reunaa pitkin tuli vielä huomattavasti hennommat Body Talkin perusirtoripset. Näin lopputuloksena on sellainen hiukan unelias, raukea "Marilyn"-tyylinen look ;)

Silmillä viestiminen ja kaikenlainen flirttailu siirtyy näitten lisäosien avulla ihan toisiin sfääreihin :D Ja muutenkin irtoripsien kanssa tulee aina, ihan aina, positiivista palautetta sekä miehiltä että naisilta!

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Auringonpaistetta (risukasaan)

Kevät on tulossa, eikä vain kalenterin mukaan, vaan ihan oikeesti! Jee, talvesta selvittiin! Aurinko on paistellut viime päivinä oikein mukavasti ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Valoa ja lämpöä - ihanaa! Ja vaarallista! (En ole vampyyri... ehkä... mutta vaarallista se aurinko on myös retinolien käyttäjälle!) Itse siirryin jo hyväksi havaittuun kesärutiiniin: SPF 50+ aurinkovoidetta nassuun päivävoiteen sijaan. Kuulostaa ehkä hurjalta, mutta mulla toimii.


Suosikkejani on mm. Vichyn Capital Soleil 50+ UVB+UVA Hydra-Lait Corps. Joo, corps = vartalolle. So what! Tämä on suhteellisen kevyen tuntuista voidetta (korkealla suojakertoimella varustetut aineet on usein melkoista tönkköä!), sopii hyvin meikin alle (ainakin kevyen pohjan alle - peiteainetta, useimmiten mineraalipohjaista, + irtopuuteria), enkä ole huomannut tämän pahentavan rasvoittuvan ihoni kuntoa. Lisäksi tämä on hypoallergeeninen eikä sisällä parabeenejä tai hajusteita! Huolellinen puhdistaminen on tämän kanssa välttämätön, voide on suunniteltu pysymään iholla hyvin. L'Orealille kuuluva Vichy käyttää aurinkovoiteissaan laadukkaita aurinkosuojia, tässä on Mexoryl XL. Mikään aurinkosuoja ei tietenkään ole täydellinen, mutta kunhan en pala enkä rusketu, voin olla suht. rauhallisin mielin.

Hintakaan ei ole paha, 100ml muovituubi maksaa apteekissa n. 20€. I like!

torstai 4. maaliskuuta 2010

Viehkeää vihreää/suomonsterin paluu

Kämppä- ja kaikkea mahdollista kriisiä pukkaa edelleen. Ehkäpä huomenna illalla voin jo huokaista helpotuksesta ja lopettaa pahimman stressaamisen. Toivottavasti, sillä pitkäaikainen stressi heijastuu myös ulkonäköön ja näkyy mm. ihon kunnossa :( Tänään sitten hemmottelin nassuani The Body Shopin puhdistavalla naamiolla Tea Tree -sarjasta.

Savipohjaisen naamion pitäisi imeä ihon pinnalta rasvaa ja antiseptisen teepuuöljyn rauhoittaa ihossa olevia mahdollisia tulehduksia. Suositellaan rasvoittuvalle, epäpuhtaalle iholle. Levitetään puhtaalle iholle välttäen huolellisesti suun- ja silmänympärysihoa ja anetaan vaikuttaa, itse usein unohdan koko naamion, kunnes se kuivuttuaan alkaa murustella ympäriinsä... Eli sellainen 10-15 min. on varmaan hyvä vaikutusaika, mutta ei mitään kuolemanvakavaa tapahdu, jos jää vaikka puoleksi tunniksi kasvoille! Naamiota voi käyttää myös paikallisesti rasvoittuville/epäpuhtaille alueille. Levittämiseen käytän Duroyn naamiosivellintä, joka on mulla pyörinyt kylppärin laatikostossa iät ja ajat (joo, tottakai pesen sen huolellisesti ennen käyttöä ja sen jälkeen!).



Naamio on aika veikeän vihreäsävyinen, oikein sopiva valinta, jos haluaa esim. aiheuttaa sydänkohtauksen pahaa-aavistamattomalle poikaystävälle tai jättää lähtemättömän vaikutuksen postimieheen :D Kerran kesken naamioleikin ovikelloani soitti englantia puhunut omatekoisia tauluja kaupusteleva nuori tummaihoinen mies, joka kasvoni nähtyään kääntyi ja lähti juoksemaan pakoon! Jäin seisomaan ovelle suu auki, että mitäs nyt on tapahtunut, haha :D

Minusta tuntuu, että tämän vaikutus on osaksi harhaa (naamion vihreää väriä varmaan jää hiukan iholle, vaikka kuinka huolellisesti pesee = iho näyttää vähemmän punaiselta) mutta iho myös on selkeästi vähemmän rasvaisen tuntuinen tämän käsittelyn jälkeen. Ja ainakin tiedän että jotakin olen sentään yrittänyt ihoni hyväksi tehdä!
Naamion poistaminen on muuten aika työlästä, itse olen ratkaissut tämän ongelman siten, että levitän sen vaikuttamaan ennen suihkua. Suihkussa kaikki lähtee pois helposti ja vaivattomasti!

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Kirkas katse

Pahoittelen viimeaikaista hiljaisuutta! Kaikki aika, energia ja aivokapasiteetti on mennyt viime aikoina asunnon metsästykseen. Olen koditon viimeistään huhtikuun alusta ja ajatus saa minut epätoivon partaalle :( Tässä ei kiva päivämeikki paljoa auta... ehkä hiukan auttaa kuitenkin:

Saanko esitellä: stressistä ja valvomisesta punaisten silmien kirkastaja IsaDoran inliner kajal Blonde! Hyväksi ja toimivaksi näinä rankkoina koettelemusten aikoina havaittu ihonvärinen kajalkynä, joka saa alaluomen sisäpuolen tasaisen ja vaalean näköiseksi ja vähentää "itkuinen punasilmä"-efektiä huomattavasti. Pysyy hyvin ja kirkastaa juuri sopivasti, ei liian huomiotaherättävän valkoinen vaan sellainen vaalea mattainen ihonvärinen sävy.

Tuossapa havainnollistavia kuvia ennen ja jälkeen Blonde-käsittelyn. Ehkä se ero ei nyt niin valtava ole, mutta mulla on henkisesti huomattavasti helpompi olo, kun silmät eivät ole niin punaiset.
Ennen:


Ja jälkeen:


Toki tätä voi käyttää muutenkin, jos haluaa silmämeikistä hyvin viimeistellyn ja siistin näköisen. Käytin tätä mm. äitini silmämeikkiin, kun viimeksi häntä meikkasin. Äitini oli niin ihastunut lopputulokseen, että samanlainen kynä piti saada HETI! Ja kun paikkakunnalla ei IsaDoraa myyty, mun piti luovuttaa hänelle oma kynä :D

tiistai 16. helmikuuta 2010

Söpö 17

Aikaisemmin jo kirjoittelin (pariinkin otteeseen) Miss Selenen kynsilakoista. Hämärästä brändistä huolimatta minulla on näistä pelkkää hyvää sanottavaa.
Ennestään mulla siis oli jo hopeakimalteinen vaaleansininen ja läpikuultava vaaleanvihreä:


Uusin tulokas minilakkakokoelmaan on numero 17:



Väri oli niin söpö ja herkullinen, etten voinut vastustaa! Keväänodotusta pullossa. Oranssia, korallia, persikkaa, pastellinen ja hyvin hempeä. Melkein kirkas mutta silti keväisen pehmoinen. Ei hileitä, shimmeria, mitään muutakaan "ylimääräistä". Kahdella värikerroksella tällä saa jo peittävää jälkeä.

Tuli mieleen, että jos on pitkät kynnet ja lakattavaa on paljon, niin tämä minijuttu ei varmaan maailman helpoin ja käytännöllisin ole, pullon sivellinkin on ihan pikkuinen. Mutta mun lyhyissä kynsissä toimii.

Uus tukka

Minulla oli värikriisi.
Pitkään jatkunut (työllä ja vaivalla kasvatetun!) omanvärisen tukan aika oli ohi. Pohdiskelin erilaisia vaihtoehtoja ja päätin kokeilla paluuta blondiuteen kesäksi ja värjätä ehkä sitten myöhemmin syksymmällä kuparinpunaiseksi. Kotikemisti pääsi leikkimään tämännäköisellä väripaketilla. L'Oreal Feria P01, Metallic Blonde Silver, Erittäin kirkas tuhkanvaalea, voimakkaasti vaalentava.

Mietin, että voimakkaasti vaalentava + tuhkainen efekti = varmaan aika viileä vaalea väri. Tällä mennään. Lähtökohtana oli oma, värjäämätön, tuhkainen vaaleanruskea/tummanvaalea, joka tässä kuvassa näyttää todellista tummemmalta. Pari päivää meni siihen, että keräsin rohkeutta suureen muutokseen, sitten eräänä päivänä sen toteutin. Levittelin väriä, annoin vaikuttaa, pesin pois, helppoa! Lopputulos kieltämättä tuli hieman yllärinä (kuva otettu sisävalossa):


Hmmm... mitään "hopeanväriseen", "tuhkaan" tai edes kovin vaaleaan vivahtavaa ei näy :D
Tossa vielä lähikuva ja luonnonvalossa:


Minusta tämä on aika punertava vaaleahko sävy, vai mitä? Alkujärkytys oli melkoinen! Pari päivää mietin, että mitäs nyt. Lisää vaalennusta, raitoja, takas tummemmaksi vai mitä. Mistään katastrofista ei ollut kysymys, lopputulos oli vain ihan erilainen, mitä odotin. Parissa päivässä silmä kuitenkin tottui ja nyt tykkään tästä. En ole toistaiseksi vaihtamassa :)


Mulle tulee väristä mieleen Alessandro Botticellin "Primaveran" (Ehkä maailman kaunein taulu! Suuri unelmani toteutui, kun pääsin Firenzeen sitä katsomaan livenä) tanssivat nymfit (vai ovatko ne kolme sulotarta), joilla on lähes sama väri. Hehe, kuuminta hottia renessanssin ajan Firenzessä :)